Kuka on Suomen älykkäin ihminen? Emme voi tietää. Todennäköisesti se huikein älykkö ei ole kertonut medialle itsestään eikä käynyt Mensan testissä, jotta hänen älykkyydelleen olisi saatu osamäärä 186, joka on Suomessa korkein mahdollinen tulos. Mensan testikään ei ole mikään kaiken älykkyyden absoluuttinen mittari. Testin kehittäjien mielestä hyvä tulos merkitsee koulutuksesta ja kulttuuritaustasta riippumatta jonkinlaista yleisälykkyyttä. Huonon tuloksen tullessa kaikenlaiset tekijät saattavat kuitenkin vaikuttaa. Esimerkiksi hahmotushäiriö ei merkitse älyn puutetta, mutta vaikuttaa taatusti tulokseen.
Miten edes määriteltäisi Suomen älykkäin ihminen?
Älykkyys ei ole yksin sitä, että osaa laskea vaikeita päässälaskuja tai että ymmärtää mensakuvioiden logiikan. Se ei ole vain sitä, että saa koulussa keskiarvoksi kympin tai kirjoittaa yhdellätoista ällällä ylioppilaaksi. Mitä muuta kuin kognitiivisia taitoja pitäisi huomioida älykkyyden kokonaistilanteen selvittämiseksi? Täytyisi osata tulla muiden ihmisten kanssa hyvin toimeen. Täytyisi osata paitsi prosessoida vaikeita asioita päässään, myös ilmaista niitä muille selkeällä tavalla. Täytyisi tietää, miten talo rakennetaan ja osata toteuttaa se käytännössä. Ja niin edelleen.
Kaiken mahdollisen lisäksi nykyaikaiseen älykkyyteen pitäisi laskea mukaan se, että osaa käyttää teknologiaa, kuten älylaitteita. Tietäisi, mitä pitää tehdä, jos omat resurssit eivät riitä. Tietäisi, miten ottaa selvää asioista, joita ei tiedä. Tunnistaisi luotettavat tietolähteet. Osaisi välttää huijatuksi tulemisen. Olisi kiinnostunut vaikeuksista ja palaisi halusta ratkaista ongelmia. Ymmärtäisi älyteknologiaa ja huomaisi porsaanreiät. Me tarvitsemme juuri tällaisia ihmisiä Suomessa. Olemme riippuvaisia teknologiasta ja kyberhyökkäys on estettävissä vain älykkäiden ihmisten avulla.
Älykkyyttä on kuitenkin olemassa montaa eri luokkaa. Toiset ovat älykkäitä tietoteknisesti ja voivat toteuttaa sellaisia sivustoja kuin parhaat-kasinot.eu. Toiset taitavat koodaamisen ja kolmannet ovat tunneälykkäitä. Mitä laatua sinä olet?
Omaa älyään voi kehittää
Älykkyys vaatii myös rohkeutta ja uteliaisuutta, koska vanhaan juuttumalla ei pääse eteenpäin. On haluttava oppia uutta. On oltava kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, luonnosta, tieteestä, ihmisistä ja laitteista. Ota selvää. Tutki. Ole lähdekriittinen, älä niele purematta epämääräisiä informaatiopläjäyksiä, joita internet tarjoaa. Ratkaise sudokuja ja muita pulmatehtäviä. Tiedetään myös, että hienomotoriset tehtävät kehittävät aivoja, Kirjoita käsin, näpertele käsitöitä ja piirrä kuvia tai vaikka karttoja. Vahvista aivoverenkiertoa liikunnalla. Syö monipuolista ruokaa. Takaan, että näillä konsteilla älykkyytesi kohenee!