Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi ihmismäisissä roboteissa

Tekoäly eli keinoäly on tietotekniikan osa-alue, jossa tietokone tai tietokoneessa oleva ohjelma suorittaa erilaisia älykkäinä pidettyjä toimintoja, kuten puheen- tai kasvojentunnistusta. Sitä voidaan hyödyntää monin tavoin ja esimerkiksi netissä näkemäsi mainokset on suunnattu sinulle sen perusteella, millaisia tietoja sinusta on tekoälyä hyödyntäen kerätty. Myös sähköpostin roskapostisuodatin on yksi esimerkki siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää arjessa.

Tekoäly on suurelta osin koneoppimista

Koneoppiminen on ehdottomasti yksi suurimmista tekoälyn osa-alueista. Siinä koneelle syötetään opetusdataa, jota tekoäly sitten prosessoi sille annettujen koneoppimisalgoritmien pohjalta. Ohjatussa koneoppimisessa tekoäly voidaan laittaa lajittelemaan uutiset esimerkiksi niiden aihealueen mukaan. Ohjaamattomassa koneoppimisessa tekoälylle annetaan vain aloitusdata, mikä voi johtaa hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Esimerkissä annetut uutiset tietokone voi itsenäisesti lajitella aihealueen sijaan niiden pituuden mukaan.

älykäs Suomi pyrkii purkamaan älylaitteiden toiminnan helposti ymmärrettäviin palasiin ja koska tekoäly on suuri osa nykyaikaisten älylaitteiden toimintaa, emme voi tätä aihetta sivuuttaa. Tekoäly mahdollistaa monien asioiden automatisoinnin, jolloin ihmiset voivat keskittyä muihin asioihin raskaan tai jopa vaarallisen manuaalisen työn sijaan. Sinun ei esimerkiksi itse tarvitse huolehtia navigoinnista, kun navigaattorisi osaa laskea sinulle aina nopeimman reitin määränpäähäsi.

Tekoäly kehittyy nopeasti

Tekoäly on kehittynyt niin nopeaa tahtia, että ihmisten voi olla jopa vaikea pysyä perässä ja ala halutaankin tarkemman sääntelyn piiriin, sillä tekoälyn kehittämiseen liittyy myös runsaasti erilaisia eettisiä kysymyksiä. Osa tiedemiehistä, kuten edesmennyt Stephen Hawking, on ollut sitä mieltä, että itsestään kehittyvä tekoäly voi pahimmillaan jopa syrjäyttää ihmiset.