Teknologia on nykyaikana välttämätöntä, mutta sillä on myös nurja puoli, joka mahdollistaa ihmisten tietoja vaarantavan kyberhyökkäyksen. Aika ajoin lehdestä saa lukea, että jokin yritys on joutunut tietomurron kohteeksi. Se on pysäyttävää luettavaa, sillä kukaan älylaitteita omistava henkilö ei ole näiltä tietomurroilta suojassa. Kyberuhka on kybertoimintaympäristöön kohdistuva ja mahdollisesti toteutuva haitallinen tapahtuma tai kehityskulku. Kyberturvallisuus puolestaan on tietoturvaan kuuluva osa-alue, jonka avulla pyritään turvaamaan digitalisoituva yhteiskunta. Kyberturvallisuuden tarkoituksena on ennakoida mahdolliset uhat ja pyrkiä estämään ne jo ennen, kuin ne pääsevät tapahtumaan. Aina tällainen ennakointi ei kuitenkaan riitä estämään verkkoon kohdistuvia hyökkäyksiä.
Yrityksiin tai yksityishenkilöihin kohdistuva kyberhyökkäys ja tietoturvaloukkaus kulkevat usein käsi kädessä, sillä usein hyökkäyksen tarkoituksena on päästä käsiksi juuri henkilötietoihin tai muihin salaista tietoa sisältäviin tiedostoihin.
Henkilötietoihin kohdistuva tietoturvaloukkaus on sellainen tapahtuma, josta seuraa henkilötietojen häviämistä, muuttumista tai tuhoutumista. Siinä saatetaan luvattomasti luovuttaa henkilötietoja eteenpäin. Sen piiriin kuuluu myös, mikäli henkilötietoihin pääsee käsiksi sellainen taho, jolla ei ole niiden käsittelyoikeutta.
Mikäli henkilötietoja joutuu luvattomiin käsiin, pitää siitä aina tehdä ilmoitus asianomaisille henkilöille. Jos tällainen hyökkäys on tehty esimerkiksi sairaalan potilastietoihin tai asioimaasi verkkokauppaan, olet onnellisen tietämätön koko asiasta, kunnes sinulle ilmoitetaan siitä. Tämän jälkeen on syytä miettiä, millaista vahinkoa siitä voi aiheutua ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Tärkeää omien henkilökohtaisten tietojensa turvaamisessa on olla tarkkana, mitä linkkejä ja tiedostoja klikkaa auki. Huijausviestit saattavat olla hyvin aidon näköisiä, joten siinä suhteessa on melkein parempi olla liiankin varovainen. On sanomattakin selvää, että tietokonetta ei koskaan saa jättää auki sitä vahtimatta, sillä turhan monet tietomurrot tapahtuvat huolimattomuuden seurauksena.
Kuten jo aiemmin mainittiin, on lohkoketju suhteellisen turvallinen tapa lähettää ja tallentaa informaatiota. Tällä hetkellä se ei vielä ole kovin laajasti käytössä, mutta se saattaa olla varteenotettava ratkaisu tiedon turvaamiseen tulevaisuudessa. Mikään teknologia ei kuitenkaan ole vuorenvarma ja siksi on tärkeää suhtautua tähän aiheeseen sen ansaitsemalla vakavuudella.
Kyberhyökkäys on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Yksi yleisimmistä keinoista on sähköpostin kautta lähetettävä haittaohjelmalinkki. Sitä klikkaamalla voi ohjautua tekaistulle sivulle, jonne kirjautuessaan saattaa ladata tai aktivoida haittaohjelman omalle tietokoneelleen. Tällä älykäs Suomi -sivustolla on pohdittu muitakin yleisiä tapoja, joita rikollinen käyttää tietomurron tekemiseen. Rikollinen saattaa etsiä verkosta tietoja valitsemastaan kohteesta. Facebook- ja Twitter-tilejä kaapataan tämän tästä, joten sekään ei ole rikollisille vieras tapa toimia.
Teknologia mahdollistaa myös esimerkiksi langattomien yhteyksien kautta tehtävät kyberhyökkäykset. Mobiilidata on siis turvallisempi käyttää kuin langaton wifi-verkko. Jopa langattoman näppäimistön tai hiiren kautta on mahdollista päästä uhrin koneelle. Jälkimmäistä kutsutaan nimellä hiiren kaappaus. Vieraita muistitikkuja ei missään nimessä kannata laittaa omalle koneelleen, sillä se saattaa sisältää koneelle ladattavan haittaohjelman. Usein sanotaan, että tietoturvaa ajatellen heikoin lenkki on ihminen itse.