Lohkoketju tuntuu olevan muotisana, johon on törmännyt jo jonkin aikaa erilaisia teknologiaa koskevissa artikkeleissa. Yksinkertaisuudessaan lohkoketjut ovat hajautettuja tietokantoja, joiden avulla tietoa on mahdollista tallentaa verkossa olevien koneiden kesken niin, että sitä ei enää jälkikäteen voi yksipuolisesti muuttaa. Tällöin jokaiselta koneelta löytyy sama tieto muuttumattomana. Teknologiaa voidaan käyttää tietojen turvaamiseen. Kvanttiteknologia puolestaan voi tuoda ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kvanttikoneilla on hyvin suuri laskentateho, joten ne selviävät vain sekunneissa samasta määrästä dataa, kuin parhailta supertietokoneilta vie vuosikausia. Kvanttiteknologiaa on myös kaavailtu tiedon tallentamiseen ja turvaamiseen.
Lohkoketju eli blockchain ja virtuaalivaluutta ovat usein yhdistetty keskenään, eikä ihme, sillä yksi potentiaalinen hyödyntäjä tälle tekniikalle on finanssiala. Kryptovaluutta on myös paljon julkisuudessa keskusteltu aihe.
Virtuaalivaluutta käyttää lohkoketjuteknologiaa palvelujen rakentamiseen ja datan tallentamiseen. Kryptorahat ja Bitcoinit ovat digitaalista valuuttaa, eli käytännössä hyvin pitkiä numerosarjoja. Niitä voi käyttää sijoittamiseen, maksuihin sekä uusia palveluja rakentamaan. Kryptorahat tuovat uusia mahdollisuuksia yritystoimintaan ja palveluihin.
Ajatus lohkoketjuista ei ole mikään aivan uusi, sillä amerikkalaistutkijat W. Scott Tornetta ja Stuart Haber esittelivät sen jo 1990-luvun alussa. He pohtivat, että miten dokumenttien muokkaushistoria on mahdollista varmistaa samalla kun niiden sisältö pidetään salattuna. Sittemmin tätä ajatusta on on jatkettu ja teknologia on saatu kehitettyä nykyiseen muotoon.
Blockchain -teknologia on tulevaisuutta. Se on paljon enemmän kuin vain yksi ainoa teknologia. Se tarkoittaa suurta systeemistä muutosta. Blockchain -teknologia on myös paljon enemmän kuin vain virtuaalivaluutta, sillä se soveltuu muuhunkin kuin vain jonkin tietyn arvon siirtoon sekä varastointiin. Sen uskotaan muuttavan asioita vielä internetiäkin syvällisemmin. Sen vaikutus tapahtuu pitkällä aikavälillä.
Teknologia tuo mahdollisuuksien lisäksi mukanaan myös erilaisia uhkia. Verkossa rikollisilla on mahdollista toimia suhteellisen anonyymisti ja kiinnijäämisen uhkaa ei aina pidetä tarpeeksi suurena. Aina kun toimitaan digitaalisessa ympäristössä, pitää ottaa huomioon mahdollinen kyberhyökkäys ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Tästä ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta aiheesta jatkamme vielä myöhemmin tällä sivulla.
Digitaalinen ja älykäs Suomi on lohkoketjujen luvattu maa. Sana kuuluu jo lähes sivistykseen. Näiden hajautettujen järjestelmien ympärille kasvaa yhä suurempia bisneksiä. Lohkoketju tarjoaa monenlaisia hyötyjä, koska sitä käytettäessä tietoturva paranee. Sen avulla lähetettyä dataa ei pysty muuttamaan ja lähetetty data on kryptattua. Tämän teknologian päälle on mahdollista rakentaa suuri määrä sovelluksia. Sitä käytettäessä ei tarvita varmentajia, kuten pankkia kertomaan, että siirrot ovat aitoja ja hyväksyttyjä.
Kvanttiteknologia on toinen sivistykseen kuuluva termi, joka kannattaa opetella. Kvanttiteknologian avulla monimutkaiset laskutoimitukset ja tarkat simulaatiot ovat kuin lasten leikkiä. Tämä teknologia on vasta aluillaan, mutta tutkijat ennustavat suuria harppauksia tulevien vuosikymmenien aikana. Merkittävimpänä ei pidetä itse teknologiaa, vaan sen mahdollistamia muutoksia esimerkiksi lääketieteen, ruoan ja erilaisten materiaalien tuottamisen sekä ympäristön kannalta.